Jos alkaisin purkaa sairastelu- ja vaivahistroiaani, niin siihen ei yksi blogikirjoitus riittäisi. Enkä ole ihan varma, haluaisiko sellaista kukaan edes lukea. Itsekään en mielelläni enää palaa taaksepäin (varsinkaan katsomaan negatiivisia asioita). Todettakoon nyt lyhyesti, että paljon kaikenlaista tullut koettua. Suurin osa kaikesta on itse aiheutettua.
Harva tahallaan särkee itsensä. Useimmat vammat ovat kuitenkin suurimmalla osalla meistä rasitusperäisiä. Intoa kun on, niin järki unohtuu. Kuulostaako tutulta? Minulle on niin käynyt enemmän kuin useasti. Ei sitä näköjään ihan vähällä opi.
Kun harjoittelee kovaa ja virittää kehoaan kunnon iskuun, on myös hitusen alttiimpi erilaisille varmmoille. Pientä kolotusta ei hevillä usko, sillä tietynlainen särky kuuluu harjoitteluun ja on ihan tervettäkin. Sopivin väliajoin on mukava tuntea haastaneensa itsensä ja löytää uusia lihaksia. Jokaisesta kynnenkatkeamisesta ei kannata valittaa.
Mutta kun kipu on läsnä kaikissa harjoitteissa eikä se lähde normaalilla levolla, on menty pahasti yli. Rasitusperäisen vamman paranemisessa näyttää ainakin minun kohdallani pätevän tietty kaava: se aika, jolloin kipua on tuntunut, täytyy tuplata, jotta särky on varmasti ohi. Esimerkiksi siis kahden viikon kipu paranee neljässä viikossa, yleensä.Hyvä harjoitteluputki on ikävä katkaista, mutta minkäs teet. Mieluummin olen terve kuin kärsisin tietyistä kivuista läpi loppuelämän, etenkin kun näihin omien vammojeni paranemiseen olen voinut itse vaikuttaa.
 |
| Katkeamispisteessä. Auts. |
Toki joogallakin voi itsensä rikkoa. Siksi onkin hyvä saada oikeanlaista ja jokaiselle sopivaa opastusta alkuun. Minulla on vain positiivista sanottavaa joogasta arjessani. Olen joogaillut itsekseni enemmän ja vähemmän reilun vuoden aikana. Joogaan, kun siltä tuntuu ja helpotan liikkeitä tarvittaessa. Rytmitys menee jotakuinkin niin, että kun päätoiminen urheiluharjoittelu sujuu, joogaan vähemmän. Ja kun kolottaa, tekee mieli joogatakin useammin. Vastaisuudessa haluan kaventaa tätä eroa.
 |
| Tämä laituri on monen suosiossa. :) |
Suurin apu joogasta on kuitenkin ollut korvien väliin. Se on puhdistanut paitsi kehoani, myös ajatuksiani. Olen vapautuneempi. Pystyn keskittämään energiani oikeisiin ja tärkeisiin asioihin. Ylimääräinen sähläys on jäänyt vähemmälle. Jooga auttaa kehoa palautumaan sen luonnolliseen tilaan. Tiellä olen, mutta mutkittelen eteenpäin. Joka tapauksessa kun lihaksia kolottaa tai päätä kiristää, jooga parantaa. Sillä on ihmeellinen voima.
 |
| Elämä edessä. Opittavaa riittää. Kaikilla. |
I have had a lot of injuries during my sports career. And all of them I have caused by myself. Luckily nothing bigger, like surgeries. But many times repetitive strain injuries have forced me to have a break. Not nice. But I want to live rest of my life as healthy as I can. So, it doesn't feel terrifying to do replacing training like a few weeks or even months.
I'm not sure, will I ever learn, but anyway I have found some kind of a philosopher's stone. It's called yoga. I've been lucky to have private lessons from Jenny Siltala. We discovered together fitting movements for me. That was good, now I can do them safely at home. All my experience of yoga (Ashtanga and Yin) is just positive. I do yoga when feeling so. If necessary, I ease movements. Simple. The rhythm is something like this: when my main athletics training is going well, I do less yoga. When feeling an ache, I want to yoga more often. A goal is to narrow off this difference.
The most help in yoga has been mental. It has cleaned not only my body but my thoughts too. I feel free. I can focus on important things and concentrate my energy right. Yoga helps the body to recover as it should naturally be. I'm on my way with a lot of curves. Anyway, when having pain or tightness in muscles or in thoughts, yoga will heal. It has an amazing power.
 |
| Toki luontokin auttaa palautumisessa ja toipumisessa. Nämä hetket ovat upeita! Voi unohtaa kaiken muun vähäksi aikaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti