 |
| Hrrr... |
Olen yhtä aikaa äärimmäisen iloinen ja totaalisen surullinen. En tiedä sitten, tuoko se tasapainoa elämääni. Ehkä. Mutta tasapainossa ei ainakaan ole tämä elo ihmisten ja luonnon kanssa. Sen saa todistaa joka päivä. Valitettavasti.
 |
| Jäällä, muttei jäässä |
Olen tässä uuden vuoden kynnyksellä kuntoillut ahkerasti telkän- ja helmipöllönpönttöjen parissa. Valmentajani kotipaikan läheinen järvi on tullut kierrettyä läpikotaisin. Uusia pönttöjä tuli vietyä ja vanhoja kunnostettua. Reilun parin viikon iso urakka on nyt valmis. Nelisenkymmentä pönttöä on paikallaan odottamassa asukkeja.
Kovasta pakkasesta ja lumituiskusta huolimatta homma oli varsin mukavaa ja antoisaa. Varpaita ja sormia on paleltanut moneen otteeseen, mutta pelkkä ajatus pesivistä linnuista alkoi lämmittää kummasti.
 |
| Lentokone näytti ihan tähdenlennolta auringonlaskussa |
Sen sijaan en lämpene ollenkaan metsien tuhoamiselle. Nytkin sai harmillisin mielin todistaa ja kuunnella metsäkoneen ryskettä läheisellä ikikuusikolla. Eipä taida olla enää puukiipijöiden pöntöt puissa, saati sitten heillä pesimämetsää ensi keväänä.
 |
| Napit, eikun jääpalat vastakkain |
Tavallaan tuntuu, että tekemämme työ on täysin turhaa. Järven rannalla oli useita "tästä tontteja myytävänä"-kylttejä. Lienee vain ajan kysymys, milloin taas pari metsäpalstaa jyrätään meidän ihmisten huvittelujen vuoksi sileiksi. Onko se todella sen arvoista?
 |
| Iisalmen Paloisvirta kauneimmillaan |
On suorastaan hullua, ettei meille järjellisille olennoille riitä mikään. Luonnosta viis, kunhan vaan valtion ja oma
talous saada kasvuun. Siinä sivussa valitettavasti kasvaa vielä
näköjään ahneuskin. Kunpa oppisimme näkemään luonnon näkymättömän, mutta mittaamattoman arvokkaan hintalapun. Minun ajatusmaailmassani raha ei yksinkertaisesti kasva puussa.
On totta, että itsekin urheilijana pyrin
toteuttamaan aatetta
citius, altius, fortius. On vain eri asia laittaa itsensä lujille ja kehittyä, ilman että luonto kärsii siitä. Harmittaa vietävästi, että kaikesta täytyy saada rahallinen voitto. Myös luonnosta. Hyödyn toki itsekin luonnosta ja sen antimista, mutta en taloudellisesti. Sen sijaan toisen mittayksikön senttejä uskon sieltä omiin tekemisiini saavani.
En ole täysin puhtoinen itsekään, mutta silti pyrin elämään turmelematta luontoa enää yhtään lisää. Paljon enemmän haluan ja voin tehdä. Metsä on paratiisi. En voi kun kantaa oman korteni kekoon ja vain toivoa, että
tästä viisastumme. Kaikesta huolimatta, omat asiani ovat varsin hyvin. Kaamosaika on päättynyt pohjoisessa, uutta kevättä kohti mennään.
Ja kuten todettua, pakkasta on riittänyt viime päivinä kiitettävästi.
Sen verran tässä ehtinee karaistua, että luulisi juhannuksena
tarkenevan.
 |
| Halo-ilmiöitä on ollut tänä talvena usein. |
I feel happyness and sadness at the same time. It might mean that I'm on balance. But what is not on balance, is the coexistence between the humankind and the nature. I will prove it every day. Unfortunately. I have started this year by building and restoring birdhouses for Goldeneyes and Tengmalm's Owls. There are now approximately 40 birdhouses waiting for roomers on the one lakeside. But. The work what I did with my coach feels nearly useless. At the same time they were cutting down a beautiful spruce forest with a heavy machines. Doesn't feel right. Why are we so greedy? Why the nature has to be our sponsor?
And all the destroying is just for our amusement and for the economical increasing. Is it really worth it? We should see the value of nature. It has also a price tag, but it's invisible and irreplaceable. In my way of thinking, money simply doesn't grow on trees. It's true, that I try to obey the phrase citius, altius, fortius. I want to develop as well, but I won't cause any harm for the dear nature. At the end, there isn't much what I've done, but there is much I can do. I just have one big hope and it will be more than globe: please, let us be wise, it's a wish from a northern paradise.
