|
Kesälaidun kotiovella |
Aaaah, vihdoin näyttää ja alkaa edes vähän tuntua kesältä. Juuri
sopivasti juhannusaattona alkoi keli poutaantua näillä kulmilla ja
siellä missä olen nyt liikkunut, on ollut jo melko lämmintä ja
aurinkoista. Voi kuinka ihanalta valo ja lämpö tuntuukaan. Ehkä tästä
alkaa pikkuhiljaa päästä kesän makuun.
|
Pohjantikkakoiras |
Varsinaisia juhlia ei tänä suvena ole ollut, mutta omassa arjessa iloittavaa riittää. Olen ihastellut linnunpoikien pääsyä siivilleen ja nauttinut luonnon väriloistosta. Olen kiitollinen, että olen terve ja että olen taas päässyt juoksemaan piikkareilla parin vuoden tauon jälkeen. Joku päivä minäkin vielä pääsen lentoon ja kiidän kuin tervapääsky. Nyt tiedän, millaisia lentoharjoituksia minun pitää tehdä.
|
Nyt alkaa olla lämpöä käärmeillekin. Näin pitkästä aikaa kyyn. |
Olen painanut menemään pitkää päivää. Tunnit vain vilisevät, mutta virtaa riittää. Näin valoisalla jaksaa hyvin vähän lyhyemmilläkin yöunilla. Kesäyöt ovat niin uskomattoman kauniita. Haluan ottaa tästä ajasta kaiken irti. Ehtiihän tuota talvella taas nukkua. Kiirettä on siis pitänyt, mutta positiivisessa mielessä.
|
Juhannustunnelmaa |
|
Juhannusterveisiä puusta |
Kaiken vauhdin keskellä on väillä hyvä myös rauhoittua. Tärkeää se on sekin. Juhannusaattona myrräsin koko päivän, mutta illalla pääsin rantasaunaan. Kylvin antaumuksella ja ihan vastan kanssa. Kylläpä teki eetvarttia valella keho saunahunajalla ja ripsua menemään. Uinut olen koko kevään, mutta nyt sekin tuntui erilailla virkistävältä. Uudet perunat ja savustettu säyne kruunasivat koivuntuoksuisen juhannuksen.
|
...ja sitten syödään vasta. Haha. |
|
Ensin saunotaan... |
Minun arkeni on lomaa ja lomani on arkea. Nautin, vaikka vettä tuleekin kuin sieltä kuuluisasta esterin silmäkulmasta.
|
Sanotaan, että sateenkaaren päästä löytyy aarre. Mitähän löytyykään kahden kaaren alta? |