I have learnt my lesson well. The truth is out there I can tell.
Don't look back and don't succumb to their lies and goodbyes.
Live your life without regret. Don't be someone who they forget.
When you're lost reach out for me. And you'll see she's not far.
Northern Star.

Melanie C - Northern Star

Sivut

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kevät ja minä

Kevät on voimaannuttavaa aikaa. Lisääntynyt valon määrä tekee ainakin minut toimeliaammaksi ja eloisammaksi talven jäljiltä. Luonto tuoksuu ja herättää eloon. On aika uuden. Uutta on myös tämä blogi. Aion kirjoitella asioista, joita kohtaan luonnossa. Mielelläni jaan myös kokemuksiani hyvästä ruoasta ja musiikista, urheilua unohtamatta. Tervetuloa mukaan!

Kevätilta kauneimmillaan


Koskikara (Cinclus cinclus)



Minun mittarilla kevät alkoi virallisesti kolme päivää sitten. Merkkejä vaihtuvasta vuodenajasta on toki ollut jo pitempään, mutta sunnuntai oli viimeinen päivä, joilloin näin näillä leveysasteilla koskikaroja (Cinclus cinclus). Maanantaina ne olivat lentäneet jo Kajaania ja Sotkamoakin pohjoisemmaksi. Toki yksittäisiä menijöitä voi vielä tavata, mutta pääosin karat ovat lähteneet takaisin kohti pesimäseutujaan, Lappiin. Ikävä tulee näitä täällä talvehtivia "vesipappeja". Kahdeksan kuukautta on pitkä aika odottaa jälleennäkemistä. Onneksi etelästä valuu toisia muuttolintuja seuraksi. Yhtä pitkään olen niitäkin odotellut.



 
Jäällä mönkii karvamato

 
Luonto on siitä jännä juttu, että se ei odottele. Minä odotan ja etenkin minua odotetaan (olen lähes aina viimetipassa tai yleensä harmikseni hieman myöhässä). Aurinko nousee kyllä aina ajallaan, se ei vitkuttele. Joka vuosi tulee myös kevät, ennemmin tai myöhemmin.

Vänkä juttu




Vaikka elänkin hetkessä, on silti mukava odottaa tulevaa. Vuodenaikojen vaihtuminen on kaunista katseltavaa. Ja jos ne pesemättömät ikkunat ahdistavat auringonvalossa, on järkevämpää lähteä luontoon kuin katsella sitä ruudun läpi. Satoi tai paistoi. Antaa tuulen pyyhkiä talven pölyt. Tuoksut ja valot ovat nyt raikkaimmillaan.

"Täällä on bileet, kaikki sileeks!", tuumasivat jänikset










Nyt on myös minun peruskuntoni luotu tulevaksi kesäksi, kiitos koskikarojen. On aika vaihtaa harjoituksia toisenlaisiksi. Lihakset tuntuvat jähmeiltä ja kieltämättä on hieman jyrätty olo. Se on tosin tarkoituskin. Alkaa juokseminenkin vähitellen helpottua, kun en enää hangessa myrrää. Mukava aloittaa jotakin uutta, mutta kuitenkin jotain niin tuttua. Kesään on vielä mukavasti aikaa.

Vakiovarustus

Kun homma ei maistu puulta




Kevääseen liittyy monta tuttua lauluakin. Yksi niistä on tässä jo jonkin aikaa soinut päässäni ja se on Tommi Läntisen Kevät ja minä. "On pimeys ohi. Taas kuljetaan valoon päin. Kevät ja minä - mikä pari! Valon lapset käsikkäin." Tähän on minun helppo yhtyä. Ja kyllä minä ne ikkunatkin pesen, sitten joskus.






Sotkamon korvessa on vielä vähän lunta


Spring. I love all the smells and lights in this time of the year. Everything feels so fresh and new. This blog is new too. I will write about things I meet in nature. I will also write about food and music I like, without forgetting athletics. I hope you will enjoy!

In my calender spring starts immediately when the Dippers (Cinclus cinclus) will move back to north. They spend winter in all around Finland, but they will build a nest in Lapland. I will miss them. I have to wait approximately eight months to see them again. Luckily other migrants will arrive soon. I have missed them too. Nature never waits, all will happen in time. I'm the one who will be waited, because I'm always late. What comes to athletics, I have build a strong base for coming years. I need to thank Dippers for that. I have skied and run in a deep snow to catch them (my coach is a bird ringer). They keep us fit. I won't get tired in a minute or two. I can move now all around the clock. That was our goal in winter. Now it's time to change program and start to run again. It's spring now, so let's enjoy it and feel it!

Auringonlasku karareissun jälkeen Sonkajärvellä

1 kommentti: