Neiti kesäheinä

Olen niin iloinen nähtyäni pitkästä aikaa siilejä. <3

Suomi ja suvi. Kesä kauneimmillaan ja ruislinnun laulu korvissa. Kesäöinä on todella ollut onni omanani. Kotiin en ole ennen puolta yötä palannut. On kukkaloistoa ja niin vehreää. Voiko ihminen enää parempaa toivoa tai pyytää?

On ollut ilo seurata luonnon kiertokulkua. Kesällä kasvu on niin voimakasta, että sen näkee melkein silmissä. Ensimmäiset mustikat ja mansikat on tullut jo kerättyä. Nams. Pakastin alkaakin ammottaa tyhjyyttään. Ei ole enää kuin puolukkaa jäljellä. Vanamon tuoksut ja veteen piirtyvät varjot ovat hurmanneet minut täysin kesäisen metsän yössä samoillessa.

Riemua on riittänyt linnunpojillakin. Kesä on ollut myös niille pitkästä aikaa suotuisa. Ensimmäiset siiveniskut on sykähdyttävä hetki. Ääntä riittää, samoin valoa. En malta nukkua. Mieleenpainuva hetki on ollut nähdä suopöllön lentoa pellolle nousseen usvan seassa.

Kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin. Ne metsäkoneen puusta pudottamat kanahaukan poikaset kuolivat hoidosta huolimatta. Voi surkeus. Eikä käynnissä olevat hakkuut nostata tunnelmaani. Myös auton alle on katkennut monen linnun tie.

En ma iloitse, en sure, huokaa;
mutta metsän tummuus mulle tuokaa

On suoranainen harmi, että harva osaa nauttia hetkestä ja vallitsevasta kauneudesta. Minullakin meni kauan aikaa sen sallimiseen ja ymmärtämiseen. Joogan ja meditaation kautta olen oppinut laulamaan sydämeeni hiljaisuutta.

Enää ei tarvitse ajaa virvatulta, kädessäni on viimein onnen kulta. Niin kuin hämärtyvässä yössä päivän äänet ja elo vähenee, olen saanut rauhoitettua omaa elon piiriäni. On taito pysäyttää aika ja melu ympäriltään. Mielen tyyneyttä, ja kaikki on sees. Kun tuulikin nukkuu.

En tiedä, minkälainen tie on edessäni. Tiedä mitä tuntemattomista tuvista löytyykään, ja tällä viittaan oman sisimpäni tutustumiseen. Onneksi kaiken ei tarvitse olla niin päivänselvää. On rikkaus, että huominen on ensin hämärän peitossa.


Finnish summer nights are something incredible. I just want to stay up. It's a miracle if I get home before midnight. Love the feeling of dusky nature. You'll see things in a different light and the atmosphere is way different. Just don't want to miss it. I'll miss it in winter. But when I have a chance to enjoy it, why shouldn't I live it.

I can finally live for the moment. It took this far to let it happen. Thanks to yoga and meditation, I have a skill to stop the time and all noises around me. It's okay to be surrounded by the silence. I have no idea, what's front of me. It's good that tomorrow is first covered by darkness. Things will come clear later in daylight.

Kotikaupunkini Iisalmi auringonlaskussa.