I have learnt my lesson well. The truth is out there I can tell.
Don't look back and don't succumb to their lies and goodbyes.
Live your life without regret. Don't be someone who they forget.
When you're lost reach out for me. And you'll see she's not far.
Northern Star.

Melanie C - Northern Star

Sivut

torstai 22. helmikuuta 2018

Uusi alku, uusi mahdollisuus

Oma huoneentaulu.
Ihminen on varsin erikoinen kapistus. Sitä tulee kerättyä päivien ja vuosien aikana kaikennäköistä; henkistä ja konkreettista pääomaa. Minun mielen päällä on pyörinyt viime viikkoina paljon asioita, liikaakin. Olen joutunut puntaroimaan valintojani sekä arvojani.

Olo on ollut kuin teini-ikäisenä tienristeyksessä. Mitä olen tehnyt oikein ja mitä väärin? Mitä minä tulevaisuudelta haluan? Millaiseksi ihmiseksi haluan kasvaa? Mitä minä arvostan? Liuta kysymyksiä, joihin en välttämättä saa vastauksia.

Näitä asioita olen pohdiskellut ahkerasti jo pidempään, mutta tuulen heilutellessa ja pakkasen purressa ne nousivat nyt uudelleen ja vahvempana pintaan. Oikeastaan kaikki lähti liikkeelle siitä, että olin polkenut urheilu-urallani ja elämässäni ylipäätään monta vuotta paikallaan saamatta mitään konkreettista, uutta ja järkevää aikaiseksi. Ihmetystä herätti kysymys: miksi?

Sen ymmärsin, että olin tullut tien päähän. En enää halunnut jatkaa valitsemaani polkua. Pääni oli niin täynnä roinaa, samoin kaikki kaappini, että tila oli yksinkertaisesti käytetty kaikkialta loppuun (aiempi blogi-viittaus täällä). Menneestä luopuminen oli edellytys uudelle, joten tein paluun juurilleni. Palasin pisteeseen, josta aikanaan lähdin liikkeelle.
Kevätvarpaat. Kiitos Marjuska! <3

Viimeisen puolentoista vuoden aikana olen käynyt läpi pitkän ja raskaan tien. Päästin irti, annoin anteeksi, hyvästelin tarpeettoman, ja nyt olen sovussa sen ja itseni kanssa. Helpottavaa ja vapauttavaa, mutta ajoittain rankkaa. En kutsuisi tätä identiteettikriisiksi, vaan pikemminkin tutustumismatkaksi itseeni. Prosessi on kesken, enkä oleta sen päättyvänkään.

Voi olla, että juuri nuoruusvuosieni innoittama tuli pitkästä aikaa mieleen Apulannan Plastik-levy. Sitä tuli luukutettua vuosituhannen vaihteessa ihan antaumuksella. Ilokseni se kuuluu edelleen stereoistani ihka aidolta cd-levyltä. Digimusiiki ei ole vienyt minua vielä mennessään. Rakastan levykokoelmaani! Musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni. Lyriikat merkitsevät minulle paljon, ja tuo levy on itselleni valtavan tärkeä. Lievitti teinivuosien kasvukipujen tuomaa tuskaa. Toimii vieläkin.

Summa summarum. Sain haluamani uuden alun ja uuden mahdollisuuden niin elämälleni kuin urheilu-urallenikin, ja siitä olen valtavan kiitollinen. Tulevissa teksteissäni aion valottaa matkaani - ehkä joku muukin saa siten henkistä ja fyysistä tilaa itselleen. Minä juhlistan uutta alkua kukkakimpulla ja lakatuilla varpaankynsillä. Tuntuu hyvältä olla taas oma itsensä.

Niin kirjoitin liikaa eilen taas
Kirjoitin sulle uudestaan
Pitäisi muistaa uskaltaa
Pitäisi muistaa yrittää
Raha kai aina ratkaisee
Odotus viimein palkitsee
Lajinsa parhaat selviytyy
Kun maailma toisin järjestyy
Tie pelastaa
Tie pelastaa jos uskaltaa
Tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa Maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
On liian helppoo olla onnellinen
Minä tiedän kyllä sen
Minä tiedän kyllä sen miltä tuntuu

Apulanta - Maanantai

Jokaisella polkunsa.
The human is a collector. There's much you get and have during the lifetime. Both concrete stuff but mental as well. I've been at the crossroads in the past weeks. I've been thinking a lot, maybe too much. I have questioned my choices and values. What I've done wrong or right? What do I want for the future? What kind of a person I want to be and become? What I do appreciate? A slew of questions without any answers. Actually, all this begone one and a half year ago. I was wondering why things don't proceed as I wanted. I was stepping still with my sports but in my life too. I just wasn't been able to do anything special. Why?

The only thing I realized, was that this can't go any further. I was at the end of the road. My head was full of memories and my closets too. The capacity just faced its limits (link to an earlier post here). By relinquishing was a requirement for something new. So, I started over. I won't call this an identity crisis, it is more like getting a better knowledge about myself. It felt harsh but relieving to let go. This process is still going on and I am not expecting it to become to an end. On upcoming texts, I will tell what I've come through. I'm very thankful for this new beginning and about another chance. Feels good to be me again. And I will celebrate this achievement with a bouquet and nail-polished toes.

PS. This song is very important for me. Spice Girls and especially "Sporty Spice" Melanie C has been a huge idol for me. And she still is.



So I found a reason to stay alive,
Try a little harder, see the other side.
Talking to myself -
Too many sleepless nights,
Trying to find a meaning to this stupid life.
I don't want your sympathy,

Sometimes I don't know who to be.
...
Tärkeät. <3
So I found a reason
To let it go
Tell you that I'm smiling

But I still need to grow.
...
The first time to really feel alive
The first time to break the chain
The first time to walk away from pain

Hey, what ya looking for?
No one has the answer - we just want more
Hey, who's gonna make it back?
This could be the first day of your life.
Hey what ya looking for?
No one has the answer they just want more...

Hey, who's gonna shine a light?

This could be the first day of my life...

Melanie C - First Day Of My Life

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti